Varsinainen talon rakentaminen alkaa perustuksista, kun tarvittavat tonttityöt on tehty. Talon perustuksiin luetaan rakennuksen alimman alapohjan tason alapuoliset kantavat rakenteet. Talo seisoo perustustensa varassa koko käyttöikänsä ajan, joten perustus on ratkaiseva. Maanrakennuksen ja perustuksien osuus rakennuskustannuksista on keskimäärin vain 10 % luokkaa, mutta perustamisvaiheessa tehtyjä virheitä on kallista ja vaikeaa korjata jälkeenpäin. Perustusten tehtävänä on siirtää rakennuksen kuormitus maapohjalle, estää rakennusta painumasta sekä suojata yläpuolisia rakenteita roudalta ja kosteudelta.
Normaalisti lattian valmiin pinnan on oltava vähintään 300 mm sokkelin viereistä maanpintaa korkeammalla, jotta vältytään haitalliselta kosteusnousulta. Jos lattian valmis pinta joudutaan jättämään alemmaksi, on sokkeli huolella vesieristettävä, pintavedet johdettava tehokkaasti pois ja pohja salaojitettava.
Routasuojauksella estetään maan jäätymisen eteneminen anturoiden alle, jotta vältetään routimisen aiheuttama maan kohoaminen. Erityisesti matalaperustamistapaa käytettäessä ja kylmien rakenteiden perustuksissa on huolehdittava riittävästä routasuojauksesta. Radon-riskialttiilla mailla on huolehdittava myös radonsuojauksesta, esimerkiksi Lammin Suomessa kehittämillä radonsuojilla.
Valitse oikeanlainen perustus
Aluksi on syytä selvittää maaperätutkimuksella rakennuspohjan kantavuus, pohjaveden yläpinnan korkeusasema sekä maaperän radonpitoisuus. Pohjatutkimus kannattaa tehdä yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Maaperätutkimuksen perusteella rakennesuunnittelija valitsee sopivan perustamistavan, tarvittavan anturaleveyden sekä arvioi raudoituksen tarpeen. Heikoilla maapohjilla tehdään mahdollisesti massanvaihto tai paalutus.
Perustukset tehdään useimmiten joko valubetonista tai harkoista. Betoniperustukset voidaan valaa paikalla rakennettuun Tassu-valmisanturamuottiin. Valmisanturamuottia käyttämällä säästetään aikaa, rahaa ja työtä, sillä muottien asennus on huomattavasti nopeampaa kuin perinteisen lauta- tai levymuotin tekeminen. Tassulla antura voidaan valaa valmiiksi jopa päivässä.
Lue lisää anturaperustuksesta.
Jos perustamiselle soveltuva maaperä on paksun, heikosti kantavan maakerroksen alla tai maaperä on kalteva ja epätasainen, voi pilariperustus olla sopiva ratkaisu. Pilarianturamuoteilla valetut peruspilarit soveltuvat käytettäväksi kellarittomissa rakennuksissa, joissa on ryömintätilainen alapohja ja kantavat, osittain maanpäälliset pilarit perustuksena. Ryömintätila jää tällöin pilareiden väliseltä osalta avoimeksi. Myös omakotitalon kuistin ja terassin pilarit on helpointa valaa pilarianturamuoteilla.
Yleisiä talon perustusratkaisuja
Yleisin pientalojen perustamistapa on matala perusmuuri. Siihen kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä, onko alapohja maanvarainen vai kantava. Alapohja on edullisinta rakentaa maanvaraisena silloin, kun rakennuspaikan korkeuserot ovat pienet.
Toinen suosittu perustamistapa varsinkin rinnetonteilla on kellarillinen perustus. Tällä ratkaisulla saadaan myös lisätilaa talon alimpaan osaan.
Ryömintätilainen perustus eli kantava alapohja on hyvin soveltuva perustusratkaisu, kun maaperä on paalutettu heikon kantavuutensa takia tai kun halutaan välttää korkeita ja kalliita täyttökerroksia. Ryömintätilaisen perustuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota ryömintätilan toimivuuden tarkastettavuuteen, riittävään tuuletukseen ja siihen, ettei ryömintätilaan keräänny vettä.
Pilariharkkoperustusta voidaan käyttää keveiden rakennusten kuten kesähuviloiden ja autokatosten perustuspilareiden tekemiseen. Routivalla maapohjalla pilarit perustetaan yleensä roudattomaan syvyyteen.
Tutustu pilarianturaan.