Helsingin Kallioon valmistui valuharkkorakenteinen kerrostalo yli satavuotiaan kerrostalon kylkeen. Lammin Betonin kehittämä harkkotekniikka mahdollisti rakentamisen paikkaan, johon ei nosturikalustolla ollut asiaa.
Kallion kerrostalokanta on yli satavuotiasta ja tiheään rakennettua. Kaupunginosan nimen mukaisesti maanpinnanmuodot kortteleiden välissä ja ulkopuolella vaihtelevat jyrkästi. Viime vuosisadan alussa louhintatekniikka oli nykynäkökulmasta tarkastellen vielä kehittymätöntä ja siksi ne paikat, joissa kalliota ulottui maanpinnan yläpuolelle, jäivät usein rakentamatta. Toisaalta kalliomuodostumat ovat osa kaupunginosan identiteettiä, eikä niitä siksi ole haluttu joka paikasta pois.
Helsingin muun kantakaupungin tavoin kerrostalokorttelien sisäpihat ovat avaria, niin avaria, että sinne mahtuu kokonainen kerrostalo. As Oy Helsinginkatu 17 omisti vanhan kerrostalonsa vierestä kallioisen tontin, joka pitkään oli rakentamaton kallioisuutensa vuoksi. Asemakaavan muutos mahdollisti kallioiselle alueelle uuden tontin muodostamisen sekä kerrostalorakentamisen, mikä lopulta toteutui YIT:n omaperusteisena, vuonna 2022 työmaavaiheeseen edenneenä asuinrakennushankkeena.
Kaupunkikuvalliset vaatimukset olivat tiukat: alueen arkkitehtuurin ominaislaatua tuli kunnioittaa. Myös kalliota tuli mahdollisuuksien mukaan jättää korttelin sisäpihalle nousevan uudisrakennuksen vierellä näkyviin.
Suunnitteluprosessin alussa tarkasteltavana oli vaihtoehto, jonka mukaisesti rakennuksen runko julkisivuineen koostuisi betonielementeistä. Tämä vaihtoehto oli kuitenkin pian hylättävä muun muassa siksi, ettei tarvittavaa nosturikalustoa olisi käytännössä saatu mahtumaan nostojen kannalta otolliseen paikkaan. Lisäksi ainoa logistinen reitti maanpinnan tasossa on ahdas porttikäytävä.
– Sekä kaupunkikuvallisesti että toteutettavuuden kannalta parhaaksi ratkaisuksi osoittautui rapattu julkisivu ja kantava valuharkkorakenteinen ulkoseinä, toteaa kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Juha-Pekka Tuomainen Arkk’idea Oy:stä.
Louhintavaiheesta runkoon
Työmaa käynnistyi louhinnoilla marraskuussa 2021. Tämä vaihe kesti puoli vuotta, koska kovin järeitä paukkuja ei ollut mahdollista räjäytellä tiiviisti rakennetun asuinkorttelin välissä.
– Käytössä olivat kaikki keinot dynamiitista kiilaamiseen ja vaijerisahaukseen. Talojen vierustoilta kivi piti irrottaa kiilaamalla. Kaikkiaan louhintakiintokuutioita kertyi kuutisen tuhatta, kertoo työmaan vastaava mestari Niko Malila YIT:stä.
Suuri louhintakuutiomäärä selittyy sillä, että uudistalon seitsemästä kerroksesta kaksi sijaitsee maanpinnan alapuolella. Sinne sijoitetaan muun muassa taloyhtiön sauna- ja varastotiloja.
Perustusvaiheeseen, jonka keskeinen työvaihe oli teräsbetonirakenteisen pohjalaatan valu, päästiin vuoden 2022 toukokuussa. Valu ei ollut tavanomainen, sillä talon poikkeuksellinen suunnikas muoto huomioitiin luonnollisesti myös pohjalaatan mitoissa ja muodossa.
Työmaan edettyä runkovaiheeseen rakennusmateriaalien markkinoilla vallitsi suuri epävarmuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan erityisesti teräksen hinta oli noussut pilviin, ja saatavuus korkeaankin hintaan oli epävarmaa.
– Tätäkin taustaa vasten oli onnekasta, että käytettävissä oli kohteeseen erittäin hyvin soveltuva harkkotekniikkaan pohjautuva runkoratkaisu. Kotimaassa valmistetulla tuotteella ei ollut toimitusaikaongelmia, eikä hinnassa vastaavaa epävarmuutta kuin esimerkiksi tuontiteräksellä, toteaa työpäällikkö Antti Tölkkö YIT:stä.
Runko ja julkisivu vauhdilla
Rakennuksen välipohjat valettiin paikalla. Tämä, kuten muutkin suunnitteluratkaisut, hioutuivat Ramboll Finlandissa KVR-urakkamuodon mukaisessa YIT:n suunnitteluohjauksessa. Sen sijaan kantavan rungon pystysuuntaiset osat, kantava ulkoseinä ja väliseinät, päätettiin toteuttaa valuharkkorakenteisina. Lammin Betonin kehittämä, valuharkkotekniikkaan perustuva Kuorikivi osoittautui tässä kohteessa
optimaaliseksi ratkaisuksi.
Jos louhinta- ja perustamisvaihe lohkaisikin työmaan kokonaiskestoajasta poikkeuksellisen ison osan, niin runkovaihe sen sijaan eteni tehokkaasti. Kukin kerros on saatu valmiiksi noin neljässä viikossa eli 20 työvuorossa. Tuossa ajassa on valettu kyseisen kerroksen välipohja, ladottu 600 x 200 -milliset harkot paikoilleen, tehty niihin talotekniikan kannalta välttämättömät aukotukset, asennettu itse tekniikka ja lopuksi valettu harkkojen valuontelot täyteen betonia.
– Työmaalla oli käytössä tahtituotanto, mutta varsinaista tahtiaikataulua ei oltu laadittu. Pienellä tontilla työskennellessä materiaalivirtojen hallinta on avainasemassa onnistuneeseen työsuoritukseen, Antti Tölkkö sanoo.
Sekä väliseinien että kantavien ulkoseinien harkkoasennus eteni niin, että kussakin kerroksessa edettiin noin puolentoista metrin korkeudelle ja pystytettiin sen jälkeen telineet. Tämä toistui kerros kerrokselta, ja valmista tuli suunnitellusti alkukesästä 2023.
Valuharkko antoi mahdollisuuden myös laadukkaaseen arkkitehtuuriin, ja tätä mahdollisuutta kohteessa on käytetty. Kantava valuharkkoseinä muodosti hyvän rappausalustan, ja muuttovalmiiksi talo saatiin lokakuuhun 2023 mennessä.
Asunto Oy Helsingin Berkka
Helsinginkuja 6, Kallio, Helsinki
- KVR-urakoitsija: YIT
- Pääsuunnittelu: Arkk’idea Oy
- Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
- Valuharkkorunko: Lammin Betoni Oy, Lammi Kuorikivi® -valueristeharkko
- Kerroksia: 5 + 2
- Asuntoja 33, koot 21,5–81,5 m²
- Valmistuminen: lokakuu 2023
- Suomen korkein harkkorakenteinen kerrostalo
ALKUPERÄISJULKAISU: KIVESTÄ MUURAAMALLA 2/2023
Lue koko lehti: KM_2_2023.pdf (kivitaloinfo.fi)
TEKSTI Vesa Tompuri
KUVAT Juho Kuva